Vuoden 2013 viljelyteemana on omavaraisuus ruuan suhteen kaupunkiympäristössä. Tavoitteena on toteuttaa syyskuun alussa viikon mittainen kokeilujakso, jossa suurin osa ravinnosta saadaan omalta viljelypalstalta. Lisähaastetta tuovat Suomen ilmasto, viljelypalstan pieni koko (9 m²) ja runsaasta liikunnasta johtuva keskimääräistä suurempi energian tarve (3000 kcal / vrk).
Pitkälti fossiilisten luonnonvarojen (polttoaineet, lannoitteet) käyttöön perustuvan tehomaatalouden takia ruoka tuotetaan nykyään suurissa yksiköissä maaseudulla. Vähitellen olisi siirryttävä takaisin ravinteiden suljettuun kiertoon perustuvaan lähituotantoon, ja yhden mahdollisuuden tähän tarjoaa kaupunkiviljely. Joidenkin lähteiden mukaan omavaraisuuteen riittää noin eekkerin ala (4047 m²). Toisten lähteiden mukaan jopa viidesosaeekkerin kokoinen hyötypuutarha (809 m²) saattaisi olla riittävä. Niinpä päätin laskea miten pääsisin omaan tavoitteeseeni, joka on siis viikon ruoka 9 m² alalta.
 |
| Viljelysuunnitelma, joka on mitoitettu alustavasti 2000 kcal päivittäiselle energiantarpeelle. Sadot ovat keskimääräisiä arvioita, jotka perustuvat useisiin nettilähteisiin. Suunnitelmasta puuttuvat vielä kasvit 1 m² alalta, mutta näillä ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. |
 |
| Viljelykasvien ravintosisältö. |
Peruna on tärkeä hiilihydraattien lähde ja muodostaa siksi viljelysuunnitelman perustan. Siinä on silti moninkertaisesti vähemmän hiilihydraatteja kuin viljoissa, joten perunaa on saatava paljon, jotta riittävä hiilihydraattimäärä saavutetaan.
Härkäpapu
Härkäpapua on perinteisesti viljelty perunan kumppanina, koska se luovuttaa perunalle typpeä. Härkäpapu on ravintosisällöltään pavuksi melko hiilihydraattipitoinen. Taulukossa esitetty ravintosisältö on haettu eri lähteestä kuin muiden kasvien ravintosisällöt. Puutteiden lisäksi arvot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia.
Soijapapu
Soijapapu on ravintoarvoiltaan varsin erityislaatuinen kasvi: proteiinia ja rasvaa on paljon. Itse asiassa näillä näkymin se on ainut varteenotettava rasvan lähde. Soija sisältää tosin runsaasti fytoestrogeenejä ja tryptofaania, joten päivittäinen annos on syytä pitää kohtuullisena.
Vihreät pavut
Vihreissä pavuissa on härkä- ja soijapapuja vähemmän hiilihydraatteja, ravintokuituja, proteiinia ja rasvaa, mutta enemmän vitamiineja.
Lehtikaali
Lehtikaalissa on suunnilleen saman verran hiilihydraatteja, ravintokuituja, proteiinia ja rasvaa kuin vihreissä pavuissa. Lisäksi siinä on runsaasti A-, K- ja C-vitamiinia sekä karotenoideja.
Muut viljelykasvit
Viljelysuunnitelmassa on tilaa vielä noin yhdelle neliömetrille muita viljelykasveja, joilla on mahdollista "hienosäätää" ravintosisältöä ja tuoda makua sekä vaihtelua ruoka-annoksiin.
---
Johtopäätökset
Ilman viljaa riittävän hiilihydraatin saanti on haasteellista, etenkin jos tavoitteena on 3000 kcal / vrk. Papujen osuus viljelysuunnitelmassa on huomattavan suuri, mutta toisaalta niiden ansiosta proteiinitavoite täytyy. Rasvan saanti jää vajaaksi, joten ruokavalioon lienee tarpeellista lisätä päivittäin muutama ruokalusikallinen öljyä. Öljyn tuottaminen siemeniä viljelemällä vaatisi liian paljon pinta-alaa. Esimerkiksi päivittäisen 25 g rasva-annoksen tuotanto viikon ajalle vaatisi arviolta 3,5 m² alan auringonkukkaa. Myös jodioitu suola, D- ja B12-vitamiinit on hankittava muista lähteistä.
Näiden laskelmien mukaan vuodeksi riittävän sadon (rasvaa lukuun ottamatta) voisi saada siis jopa 462 m² alalta (21 m x 22 m). Sadot onkin mahdollisesti arvioitu hieman optimistisesti. Rasvan "viljely" lisäisi vaadittua viljelypinta-alaa vähintään kolmanneksella.
---
PS. Tämä ei sitten ollut aprillipila ;)
